Mä istuin jo takapenkillä, hymy korvissa vöihin köytettynä. Dingo lauloi nahkatakkista tyttöä.
Nautin vain lomasta. <3
Faija anna mun ajaa mökkitie, lupaan että saunaan vettä vien. Muistan kivet ja kannot tän soratien.
Kesä loppui ja mulle kerrottiin, ei tule enään reissuja Evitskogiin.
Istut laiturilla, puhelin soi ja ainoa ajatus on päässä on että lempikappaleesi pilaa tuon hienon hiljaisuuden. Sen kun laiturin heiluttaminen luo aaltoja jotka etenevät kaislikossa ja kaislikko humisee hiljaa ja rauhallisesti omalla painollaan. Tyyni vedenpinta, syksy värit ja savun haju saunan kauasta sytyttäessä. Rakastan mökkeilyä koko sydämestäni, etenkin syksyisin. Kolea ilma tekee lämpimästä saunasta tavallista ihanemman paikan. Pimeä ilta saa takan valon loistamaan uudella tavalla ja kastuneet villasukat jalassa lämmittää kun niitä pitää jalassa kun paistaa takassa makkaraa. Koska uudestaan? Heti huomennako?
ps. oikeasti en tykkää yhtään Arttu Wiskarista, eikä viikonloppu mennyt niinkuin biisissä, mutta pätkät on valittu sillä idealla että istuivat noihin kuviin.
-Nea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti